Muisti
Kaikki älyllinen toiminta perustuu muistiin. Ilman muistia ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa, läheisimmätkin ihmiset pysyisivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa, jota olisi vaikeaa ymmärtää. Sanojen ja kielen ymmärtäminen, mielikuvien muodostaminen sekä esimerkiksi kaupasta kotiin kävely vaatii muistia.
Tiedon painuessa muistiin syntyy uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä. Samalla vanhoja yhteyksiä vahvistuu tai heikentyy. Näin muisti kutoutuu aivosolujen verkostoihin.
Toimiva muisti on tärkeä osa toimivaa arkea: tätä hetkeä, menneisyyttä ja tulevaa. Jokaisella on kokemuksia myös muistin pettämisestä. Toistuessaan unohtaminen ja muistihäiriöt herättävät kysymyksiä ja huolta siitä, mistä muistin ongelmat johtuvat. Suurimmalla osalla taustalla on kiirettä, väsymystä tai keskittymisen ja motivaation puutetta.
Osalla ongelmat johtuvat etenevästä muistisairaudesta, johon tärkeää saada ajoissa asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta.
(Lähde: Muistiliitto)
Lisätietoa löydät Muistiliiton sivuilta: Aivot ja muisti
Aivoterveys
Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, ja aivojen muokkautuminen sekä aivoterveydestä huolehtiminen onkin elinikäinen prosessi.
Vanhan tiedon vastaisesti myös uusia hermosoluja muodostuu syntymänkin jälkeen, mutta erityisesti jatkuva uusien yhteyksien rakentuminen hermosolujen välille mahdollistaa oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen. Syntymän jälkeen aivojen valtavassa hermosolujen verkostossa yhteyksiä on enemmän kuin niitä tarvitaan. Hermosolujen lukumäärä alkaakin hiljalleen tämän jälkeen laskea.
Terveellä ihmisellä hermosolujen kato ei ole sattumanvaraista, vaan hermostossa tapahtuu tarkoin säädeltyä ja hienovaraista valikoitumista, mikä mahdollistaa aivojen parhaan mahdollisen toiminnan ja suorituskyvyn.
Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä. Aivot ovat elimistön herkin elin, ja vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemisen, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia.
Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Aivojen suojeleminen on erityisen tärkeää, sillä hermosolut eivät uusiudu samalla tavoin kuin muut elimistön solut. Elämäntapoihin liittyvät aivojen vauriot tulevat esiin yleensä kaikkein hienostuneinta eri aivojen osien yhteistoimintaa vaativissa tiedonkäsittelytoiminnoissa.
(Lähde: Muistiliitto)
Lisätietoja aivoterveydestä löydät Muistiliiton sivuilta: Aivoterveys
Työstä aivovoimaa
Keski-Suomen Muistiyhdistyksen vuonna 2023 päättyneen Työstä aivovoimaa -hankkeen nettisivuilta löydät myös paljon lisätietoja kognitiivisesta ergonomiasta ja aivoterveydestä erityisesti työiässä.
Käy tutustumassa: Muistiterveys.fi
Kognitiivisesta ergonomiasta ja vinkkejä työelämän aivoterveyteen löydät myös Muistiliiton sivuilta: Aivoterveys työelämässä