Muistisairaudet
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä, mutta myös työikäisiä sairastuu eteneviin muistisairauksiin. Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Työikäisiä muistisairauteen sairastuneita on noin 7000 henkilöä. Muistisairausdiagnoosin saa vuosittain noin 14 500 suomalaista.
(Lähde: Muistiliitto)
Lisätietoja löydät Muistiliiton sivuilta: Muistisairaudet
Muistin pulmia – milloin huolestua?
Unohtelu pelottaa, vaikka läheskään aina taustalla ei ole etenevää muistisairautta. Useimmiten kyse on esimerkiksi stressin tai univaikeuksien aiheuttamista keskittymiskyvyn ongelmista – sellaisia asioita kun ei voi muistaa, joihin ei ole kiinnittänyt huomiota. Lue lisää muistiin vaikuttavista tekijöistä täältä.
Myös ikä muuttaa muistia, mutta iästä huolimatta terve muisti toimii loppuun asti. Vaikka elinvuosia olisi kertynyt runsaasti, on lisääntyneiden muistioireiden taustalla aina jokin syy, joka täytyy selvittää.
On taustalla mikä syy tahansa, on muistioireiden hoito tehokkainta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna.
Tärkeimpiä merkkejä on tilanteen selkeä muutos entisestä sekä vaikutus arjen toimintoihin.
(Lähde: Muistiliitto)
Lisätietoja löydät Muistiliiton sivuilta: Milloin huolestua?
Muistihäiriöiden tutkimus
Jos omat tai läheisen muistiongelmat huolestuttavat, hakeudu mahdollisimman pian muistitutkimuksiin. Muistihuolien kanssa ei kannata jäädä yksin.
Ensimmäiseksi yhteyttä kannattaa ottaa omaan terveyskeskukseen tai työterveyteen. Osalla paikkakunnista yhteyttä voi myös ottaa suoraan kunnan muistihoitajaan. Ensimmäiseksi pyritään selvittämään haastattelemalla muistihäiriöiden laajuutta ja haittaavuutta sekä asiakkaalta että läheisiltä. Tässä yhteydessä tehdään yleensä myös jokin kognitiivinen testi. Tarkemmissa tutkimuksissa häiriöiden syitä pyritään selvittämään verikokeilla sekä aivojen kuvantamisella.
Lisätietoja löydät Muistiliiton sivuilta: Muistihäiriöiden tutkimus
Etenevät muistisairaudet
Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementia-oireyhtymään liittyy muistihäiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista: kielellinen häiriö, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen ja/tai monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen.
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat:
-
-
- Alzheimerin tauti (n. 60–70 %)
- verisuoniperäinen muistisairaus (n. 15–20 %)
- kahden edellä mainitun yhdistelmä (ns. sekamuoto)
- Lewyn kappale -tauti
- otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus
-
Lisäksi Parkinsonin tautiin ja MS-tautiin voi liittyä tiedonkäsittelyn vaikeuksia, kuten muistin heikkenemistä. Näiden lisäksi tunnetaan lukuisia harvinaisempia muistisairauksia.
(Lähde: Muistiliitto)
Lisätietoja löydät Muistiliiton sivuilta: Muistisairaudet
Keski-Suomen Muistiluotsit koostivat keväällä ja kesällä 2021 videosarjan muistisairauksista ja niiden vaikutuksista vuorovaikutukseen. Alta pääset katsomaan videosarjan kolmiosaisen videosarjan ensimmäisen osan Muistisairaudet. Kaksi muuta osaa löydät Kohtaaminen ja vuorovaikutus -sivun alta tai tästä. Toivoisimme, että jätät palautetta videoistamme katsottuasi ne tähän palautelomakkeeseen.
Videon teksitetty versio löytyy Youtube- kanavaltamme.