Blogi

Muistisairaat erikoishuomioon kotihoidossa

 

10.5.2017

 

Kotihoitoa on lähdetty kehittämään perustellusti tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi – riippumatta uudesta sotesta tai sen aikataulusta. Tämän valmisteluun saivat Keski-Suomessa osallistua myös muistisairaat ja heidän läheisensä.

 

Maakunnan kotihoidon sisällön määrittelemiseksi järjestettiin keskustelutilaisuuksia eri puolilla Keski-Suomea. Niihin kutsuttiin mukaan kohderyhmää kirjeillä ja avoimilla kutsuilla paikallisissa lehdissä. Keskustelun lisäksi osallistujat saivat antaa kirjallisen palautteen kotihoidon tulevaisuudesta.

 

Oman aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden merkityksen olivat tilaisuuksiin osallistujat omaksuneet. Vastaajat olivat kuitenkin yllättävän yksimielisiä kotihoidon sisällöstä sitten kun palveluille on tarvetta. Vastausten pohjalta koottiin tulevaisuuden kotihoidon ”huoneentaulu”.

 

Millaista on muistisairaan hyvä kotihoito?

 

  • Kodinmakuista. Muistisairaat toivovat voivansa elää mahdollisimman pitkään kotona tutussa ympäristössä niin, että tuki ja palvelut tuodaan kotiin.
  • Yksilöllistä. Muistisairaan hyvä kotihoito lähtee sairastuneen yksilöllisistä tarpeista sairauden vaihe ja muut tilannetekijät (perhe, ympäristö) huomioiden.
  • Turvallista. Hoitajat ovat mahdollisimman tuttuja ja samoja. Sovituista asioista pidetään kiinni.
  • Arvioivaa. Tilannetta (tukea, hoitoa, lääkitystä) arvioidaan ja muutosvaiheet huomioidaan.
  • Arkista ohjausta. Pidetään kiinni rutiineista ja niistä asioista, jotka sujuvat sekä tuovat jatkuvuutta ja mielekkyyttä arkeen (esim. kotityöt yhdessä) ja linkittyvät elettyyn elämään. Turvataan ravinnon ja lääkityksen saanti.
  • Aitoa. Kotihoito on ystävällistä ja luottamuksellista (= pitkä hoitosuhde). Muistisairas aistii teeskentelyn ja kiireen.
  • Kokonaisvaltaista ja kiireetöntä. Muistisairas tarvitsee aikaa. Parempi olisi, jos muistisairaan luona viipyisi yksi työntekijä pidempään kuin monta eri ihmistä eri asian kanssa.
  • Yhteistyön tekemistä. Yhteydenpito omaisten kanssa on erityisen tärkeää, jotta tieto kulkee ja omainen voi olla luottavaisella mielellä. Sovitaan eri osapuolten rooleista ja työnjaosta. Tiedonkulku työntekijöiden välillä tulisi myös varmistaa.
  • Omaishoitajaa tukevaa. Huomioidaan omaishoitajan mielipiteet, fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä tuen tarpeet.

 

Yllä oleviin muistisairaiden ja heidän läheistensä ajatuksista tehtyyn yhteenvetoon ei ole lisättävää. Miten lupaus toteutetaan käytännössä – siinäpä riittää pohtimista ja hyvien toimintamallien levittämistä meille kaikille.

 

Muistisairaat erikoishuomioon -otsikko on poimittu erään palautteen antaneen henkilön paperin sivuhuomautuksesta. Se kiteyttää varmasti monen muistisairaan, heidän läheisensä ja heidän kanssaan työskentelevien ajatuksen tulevaisuuden kotihoidon haasteista selviämisen tavoitteen.

 

Ulla Halonen
kehittämispäällikkö

 

 

 

Taustaa

Tämä kirjoitus pohjaa hankkeeseen, jossa Keski-Suomen kunnat 
Jyväskylän johdolla kehittävät asiakaslähtöistä ja 
kustannustietoista ”Kukoistavaa kotihoitoa”. Hanke on osa 
hallituksen ja STM:n koordinoimaa I&O kärkihanketta. Heti 
hankkeen alkuvaiheessa on lähdetty määrittelemään kotihoitoa 
ja sen sisältöä.

Kukoistava kotihoito -hankkeen toteutuksessa ovat mukana 
kaikki Keski-Suomen kunnalliset kotihoidon organisaatiot 
sekä Med Group Oy, Jämsän Terveys Oy, Lääkehoidon Turva, 
Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä 
Keski-Suomen muistiyhdistys ry.

Lisätietoja hankkeesta: 
www.ks2019.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kotihoito

 

 


Yhdessä olemme enemmän – muistiasioissa on menty eteenpäin

 

8.11.2016

 

Keski-Suomessa muistiyhdistys aloitti toimintansa reilut 25 vuotta sitten muutaman valveutuneen ihmisen ”olohuoneesta”. Tiedon ja tuen tarve oli ilmeinen. Tuolloin muistisairauksia ei tunnistettu ja yleisesti puhuttiin vanhuuden höppänöistä tai jopa mielenterveyden ongelmista. Vielä vuosia myöhemminkin puhuttiin dementiasta ja dementikoista – yhdistyksen nimikin oli Jyväskylän seudun Dementiayhdistys. Muistityössä on tapahtunut 25 vuodessa paljon edistymistä. Tätä muistiyhdistys pysähtyi tällä viikolla juhlistamaan. Kaukaa viisaasti yhdistys on vaihtanut vuosien aikana nimensä Keski-Suomen Muistiyhdistykseksi. Toiminta on kasvanut, kehittynyt ja muuttanut muotoaan.

 

Kattojärjestömme Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kuvasi vuosien aikana tapahtunutta muutosta seuraavasti:  –”1980-luvulla kiinnostus muistisairautta sairastavien – tai silloin puhuttiin dementoituneiden – hyvään hoitoon kasvoi. Arja Liukkosen – nykyisin Isolan – väitöskirja ilmestyi 1989, ja se oli ensimmäinen dementoituneen potilaan hoitoa käsittelevä väitöskirja Suomessa. Olemme edenneet muistitietoudessa valtavasti 25 vuodessa. Tutkimustieto on lisääntynyt ja asenteissakin on tapahtunut myönteistä kehittymistä. Muistiyhdistykset eri puolilla Suomea ovat tehneet valtavan paljon hyvää työtä. Hyvänä esimerkkinä on myös tänä syksynä ilmestynyt Muistiliiton tutkimusnäyttöön perustuva hyvän hoidon kriteeristö eli työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. 

 

Jos aika on taaksepäin tarkastellen ottanutkin suorastaan juoksuaskelia, tuntuu 25 vuotta pitkältä ajalta eteenpäin katsottuna. Välillä tuntuu, että ”sote-soudussa” hämärtyy ihan lähivuosienkin näkyvyys, pidemmän matkan poijuista puhumattakaan. Muistisairaiden määrän liki kaksinkertaistuessa seuraavien 25 vuoden aikana, ei tarvitse olla suuri ennustaja kyetäkseen arvioimaan työmäärän ja kehitystarpeiden kasvavan. Kotona asumisen mahdollistamiseksi kotihoidon kehittäminen muistisairaiden näkökulmasta on välttämätöntä. On hienoa, että Keski-Suomi on saanut sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä hallituksen kärkihankerahoituksesta 2,5 miljoonaa euroa ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistukseen. Toisaalta, kuten Mäkisalo-Ropponen muistutti, myös yhteisökotien toimintaa pitää kehittää: – Muistiliitto ei puhu tehostetun palveluasumisen yksiköistä, koska se ei kuulosta kodilta. Seinätkään eivät tee kotia. Kodissa on kodin tunnelma ja siellä tehdään kodin asioita. Yhteisökodin tunnelman luominen vaatii riittävästi ammattitaitoisia, luovia ja oikealla asenteella varustettuja hoitajia.

 

Muistiyhdistykseltä muistutamme, että yhdessä todella olemme enemmän. Se ei ole pelkkä kliseinen sanonta. Meillä toimitaan ja kehitetään yhdessä, tuetaan toinen toistansa ja muistutellaan virkistyksen ja ilon merkityksestä elämässä. Muistiyhdistyksessä toimii suuri joukko erilaisia osaajia sekä vapaaehtoispohjalta että palkallisina työntekijöinä. Keski-Suomessa on vilkas alaosastotoiminta, joka mahdollistaa osallistumisen yhdistystoimintaan eri puolilla maakuntaa. Yhdistystä ei ole ilman toimijoita, ja siksi kiitos kuuluu teille kaikille toiminnassa mukana olleille ja oleville!

 

Työtä on tehty paljon, mutta on sitä vielä tekemättäkin. Muistisairautta sairastavien ja heidän omaistensa oikeuksien toteuttamisessa on edelleenkin yhteiskunnassamme puutteita. Asenteiden muutosta tarvitaan. Keski-Suomen Muistiyhdistys on nuorukaisen iässään valmis tekemään ja toimimaan. Asennetta ja tahtoa tarvitaan myös siihen, että tulevat uudistukset tehdään todella yhteistyössä kolmannen sektorin, julkisen ja yksityisen puolen kanssa. Näyttää siltä, että meitä kaikkia tarvitaan!

 

Ulla Halonen

kehittämispäällikkö